LIITO ry:n alue- ja kuntavaali 2025 -tavoitteet

Alue- ja kuntavaalit pidetään ensimmäistä kertaa sote-uudistuksen jälkeen 13.4.2025. Koulutus on kuntavaalien pääasia, sillä kasvatus ja koulutus tulee tulevaisuudessa olemaan kuntien suurin menoerä. Kuntien rahoituksesta yli puolet menee kasvatukseen ja koulutukseen. Kunnassa päätetään monesta opettajan arkeen liittyvästä asiasta, mm. opetuksen rahoituksesta ja opetuksen paikallisista linjoista. 

Kuntien päättäjiksi tarvitaan liikunnan- ja terveystiedon opettajia pitämään oppiaineidemme, opetuksen ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin puolia. Vaalien ehdokasasettelu julkistetaan 13.3. Vielä ehtii hakeutua ehdolle!

Kuntavaalien alla on mahdollisuus edistää liikunnan ja terveystiedon opetuksen edellytyksiä tutustumalla vaaliehdokkaiden näkemyksiin ja keskustelemalla heidän kanssaan opetuksen arjesta ja haasteista. Äänestämällä opetuksen asioita edistävää henkilöä vaikutat oman työsi tulevaisuuteen. Arjessakin on tärkeää olla yhteydessä kuntapäättäjien kanssa omaan työhön liittyvistä haasteista ja muutosehdotuksista.

LIITO ry:n alue- ja kuntavaali 2025 -tavoitteet 

Liikunta ja terveystieto hyvinvointioppiaineina antavat eväitä liikunnalliselle elämäntavalle, terveyttä edistäville arjen tottumuksille, tunne- ja vuorovaikutustaidoille sekä ihmisyyteen kasvulle ja siten edistävät nuoren kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä luovat edellytyksiä oppimiselle. 

Liikunnan ja terveystiedon opetuksessa korkeakoulutettu hyvinvoinnin ammattilainen tavoittaa jokaisen Suomen lapsen ja nuoren viikoittain. Siksi opetus on tehokas väylä edistää liikunnallista elämäntapaa ja hyvinvointia valtakunnallisesti. Laadukkaan liikunnan ja terveystiedon opetuksen mahdollistaminen vähentää pitkässä juoksussa tukitoimien tarvetta ja pahoinvoinnista aiheutuvia kuluja. 

1. Liikunnanopetuksen ryhmäkokoon yläraja
Ryhmäkoot ovat kasvaneet etenkin suurissa kunnissa. Turvallisen ja vaikuttavan liikunnanopetuksen edellytys on riittävän pieni ryhmäkoko. Se edellyttää resursointia koulu- ja kuntatasolla. Vaikuttava liikunnanopetus kasvattaa liikunnalliseen elämäntapaan ja vähentää oppimisen sekä oppilas- ja terveydenhuollon tuen tarvetta. 

2. Liikunnanopetuksen olosuhteet kuntoon
Koulujen ja ryhmäkokojen kasvettua etenkin suurissa kunnissa opetusympäristöjen riittävä koko ja saavutettavuus on heikentynyt. Ryhmän kokoon nähden sopiva liikuntatila on perusedellytys opetussuunnitelman mukaiselle opetukselle ja sellainen tulee olla käytössä poikkeuksetta. 

Liikunnanopettajan työn kuormitus on lisääntynyt. Opettajan työympäristöjä tulee tarkastella kriittisesti kuormituksen, melun ja soveltuvuuden kannalta ja pitää huolta opettajan työkyvyn suojelusta. Koulutuksen järjestäjän tulee varmistaa fyysistä työtä tekevän liikunnanopettajan työtapaturmavakuutuksen ja kuntoutuksen kattavuus.

Vaalitavoitteiden perustelut

1. Liikunnanopetuksen ryhmäkokoon yläraja
Opetussuunnitelman, perusopetuslain, lukiolain ja lain ammatillisesta koulutuksesta toteutumiseksi liikunnanopetuksen ryhmäkoon on oltava rajallinen ja olosuhteisiin nähden sopiva. Liian suuret opetusryhmät heikentävät mahdollisuuksia toteuttaa opetuksen tavoitteiden ja oppilaan oikeuksien mukaista opetusta. Oppilaan fyysinen ja psyykkinen turvallisuus voivat vaarantua, jos opettajan huomio ei riitä havainnoimaan tapahtumia suuressa ryhmässä. Sopiva ryhmäkoko antaa mahdollisuuden huomioida ja tukea jokaisen oppilaan yksilöllisiä motorisia, fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia tarpeita ja haasteita. Se myös tukee vaikuttavasti liikunnalliseen elämäntapaan kasvamista, mikä edistää oppimista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia ja siten vähentää oppimisen sekä oppilas- ja terveydenhuollon tuen tarvetta.  

On perusteltua, että oppilasryhmäkoko rajoitetaan 16-20 henkeen riippuen ikätasosta, tuen tarpeisten oppilaiden määrästä sekä liikuntatilan koosta. Tämä vaatii liikunnanopetuksen riittävää resurssointia, mikä on varmistettava sekä koulun, opetustoimen että kuntapäättäjien taholta. 

Perustelut opetusryhmäkoon rajaamiselle.

2. Liikunnanopetuksen olosuhteet kuntoon

Opetusympäristö. Opetussuunnitelmat edellyttävät, että opetus on turvallista, ja se perustuu eri vuodenaikojen ja paikallisten olosuhteiden tarjoamiin mahdollisuuksiin ja että liikunnanopetuksessa hyödynnetään koulun tiloja, lähiliikuntapaikkoja ja luontoa monipuolisesti. Opetuksen tavoitteissa on kirjattu pyrkimys tutustuttaa oppilaat lähiympäristön liikunnan harrastamisen mahdollisuuksiin.

Koulujen ja luokkien oppilasmäärän kasvaessa etenkin suurissa kunnissa, liikuntatilat ovat usein jääneet pieneksi ryhmäkokoon nähden tai voi jopa olla tilanteita, joissa jokaiselle ryhmälle ei riitä tilaa koulun liikuntasalin viikkokalenterissa. Ryhmän tulee mahtua sellaiseen opetustilaan, jossa opetussuunnitelman mukainen opetus voi toteutua ja opettaja voi valvoa oppilaita. Jokaiselle oppitunnille tulee olla asianmukainen liikuntatila myös poikkeustilanteissa, kuten juhlakautena tai ylioppilaskirjoitusten aikaan. Ulkopuolisten tilojen käyttö siirtymisineen tulee huomioida riittävällä rahoituksella. Koska opetuksen tulee olla oppilaalle ilmaista, on budjetointi erityisen tärkeää ja se on tehtävä yhteistyössä koulun ja opettajan kanssa. 

Mahdollisuus käyttää koulun ulkopuolisia tiloja tulisi koordinoida kunnan liikuntatoimen kanssa jo hallintotasolla. Julkisia liikuntaympäristöjä olisi koulujen hyvä voida käyttää ilmaiseksi koulupäivän aikana. Mahdolliset kulut tulee huomioida budjetissa. 

Liikuntapaikkarakentaminen on muuttunut. Nousussa on trendi, jossa oppilaitoksen yhteyteen ei rakenneta riittäviä liikuntatiloja.

Jokaiseen uuteen koulurakennukseen ja sen läheisyyteen tulee rakentaa riittävän suuret opetuksen tavoitteita tukevat liikuntatilat. Liikunnanopetuksen siirtäminen julkisiin liikuntatiloihin voi aiheuttaa kohtuuttomia tilojen yhteiskäytön, siirtymisen ja ajankäytön haasteita ja vaikuttaa sekä oppituntien tavoitteiden mukaiseen toteuttamiseen että aktiiviseen toiminta-aikaan tunnilla, eikä siksi ole perusteltua.  

Melu ja fyysinen kuormitus opetuksessa on lisääntynyt. Liian monet liikunnanopettajat saavat työssään kuulovaurion ja melu kuormittaa myös kognitiivisesti ja psyykkisesti. Liikunnanopettajan työ on fyysisesti erittäin kuormittavaa ja kuluttavaa. 

Opettajalla ja oppilailla on lainmukainen oikeus turvalliseen työ- ja oppimisympäristöön. Melun ehkäisy huolehtimalla akustiikasta ja opettajan tarvittavasta kuulonsuojauksesta (esim. omaan korvaan valetut kuulosuojaimet) on koulutuksen järjestäjän velvollisuus.

Työn kuormitusta lisää esimerkiksi pitkät siirtymät opetusympäristöjen välillä, välineiden kuljettaminen ja suuret ryhmäkoot. Kuormitustekijöitä tulee pyrkiä rajoittamaan työtä ja olosuhteita suunniteltaessa. Koulutuksen järjestäjän tulisi varmistaa, että yleisesti käytetyillä liikuntapaikoilla kuten tekojäillä ja urheilukentillä on varastotilaa kauden aikana tarvittavien koulun liikuntavälineiden säilytykseen.

Liikunnanopettajalla tulee olla koulututuksenjärjestäjän tarjoama kattava vakuutusturva, joka korvaa työtapaturmien tutkimuksen ja hoidon. Tällä hetkellä joidenkin kuntien vakuutusten korvausehdot ovat heikot eivätkä aina korvaa työtapaturman hoitoa. Liikunnanopettajilla tulee olla oikeus riittävään työkyvyn palauttavaan fyysiseen kuntoutukseen tapaturmien jälkeen. Fyysinen toimintakyky on liikunnanopetus työn tekemisen perusedellytys. 

Opettajan siirtymät ja kulut. Liikunnanopettaja joutuu kulkemaan oppituntien välillä pitkiäkin matkoja opetusympäristöstä toiseen. 

Joissakin liikuntamuodoissa tarvittavien välineiden määrä on suuri, etenkin suurissa ryhmissä. Jos opettaja joutuu käyttämään siirtymiseen ja välineiden kuljetukseen omaa autoaan, koulutuksen järjestäjän tulee korvata matka- ja pysäköintikulut. Tämä tulee huomioida budjetissa.