LIITO 4/20 pääkirjoitus: Edessä iloton talvi?

Vuosikymmeniä liikunnan ja terveystiedon opettajat ovat tottuneet kokoontumaan sydäntalven taituttua opintopäiville päivittämään ammatillista osaamista ja tapaamaan kollegoita ympäri Suomen.Tässä lehdessä piti esitellä seuraavien opintopäivien tarjontaa ja ohjelmaa. Kesän jälkeen pahentunut koronatilanne sai kuitenkin aikaan sen, että opintopäivät siirretään syksyyn 2021.

Perusopetuksen kouluissa toimitaan pääosin lähiopetuksessa, vaikka karanteenit ovatkin siirtäneet aika ajoin osan oppilaista ja opettajista etäopetukseen. Toisella ja korkea-asteella etätyö ja -opiskelu ovat laajamittaisemmin käytössä monilla paikkakunnilla.

Kaikilla kouluasteilla on kuitenkin käytössä mittava määrä erilaisia turvallisuutta parantavia ohjeita, jotka haastavat ennen niin tavallisen toiminnan: erilaiset koko koulun toiminta- ja liikuntapäivät, vierailijoiden käymisen oppitunneilla, opintoretkien ja leirikoulujen toteuttamisen jne.

Vanhojen tanssejakin varjostaa tätä kirjoitettaessa vielä epävarmuuden varjo. Harjoitukset turvavälein, käsinein ja suojamaskein on lukioissa jo aloitettu, vaikka täyttä tietoa tanssien toteutumisesta ei olekaan.

Onko edessä iloton talvi ilman mitään, mitä odottaa? Lisääntyvää pimeyttä lisääntyvien rajoitusten kanssa?

Tunteet opettajan ammatillisen kehittymisen esteenä vai edistäjänä?

Medialla on merkitystä kansalaisten mielipiteiden muodostumiseen ja niihin tunteisiin, joita maailman ja oman lähialueen tapahtumat herättävät. Suomalainen, tunteita tekoälyn avulla tutkiva NayaDaya yritys kävi kuluvan vuoden tammi-syyskuun aikana läpi lähes 150 000 koronapandemiasta kertovaa artikkelia, jotka oli julkaistu mediatalo Keskisuomalaisen kaupunki- ja maakuntalehdissä. Aineistosta analysoitiin lukijoiden tunnereaktiot artikkeleihin.

“Epidemian ensimmäisen aallon laantuessa kansalaisten tunteet uutisia kohtaan lievenivät ja kääntyivät positiivisiksi. Touko-kesäkuussa positiiviset kokemukset olivat negatiivisia yleisempiä muun muassa kiinnostuksen, ilon ja helpotuksen suhteellisten osuuksien vahvistuessa. Heinäkuussa tapahtui käänne negatiiviseen suuntaan”, tutkimuksen tehnyt yritys kertoo lehdistötiedotteessaan 27.10.2020.

”Kesällä suomalaiset kokivat, että epidemiasta oli saatu erävoitto. Pahimmat skenaariot eivät toteutuneet. Tartuntojen lisääntyessä myös suomalaisten pelko kasvoi syyskuussa jo samalle tasolle kuin talvella.”

Kaikki tunteet ovat tärkeitä. Tunteet auttavat säätämään omaa toimintaa tarkoituksenmukaiseksi. Liiallinen pelko ja muut negatiiviset tunteet voivat kuitenkin olla myös haitaksi. Pahimmillaan pelko lamauttaa ja saa korostetusti välittämään vain omasta hyvinvoinnista. Kouluyhteisössä olisikin tärkeää pystyä tukemaan niin oppilaiden kuin opettajienkin myönteisiä tunteita, jolloin myös yhteisöllinen hyvinvointi lisääntyy.

Leena Aarto-Pesonen havaitsi väitöskirjassaan, että tunteilla on suuri merkitys myös liikunnanopettajan ammatillisessa kehittymisessä.  “Tunteet ravistelevat, herättelevät, ohjaavat, vahvistavat tai jarruttavat ammatillista kasvua. Tunteet liittyvät heräävään kriittisyyteen, vankistuvaan eettisyyteen ja voimaantumiseen”, Aarto-Pesonen totesi Aikuiskasvatus-lehdessä (2013) esitellessään tutkimuksensa keskeisiä tuloksia.

Tämä poikkeuksellinen aika on viime keväästä saakka haastanut opettajia kehittymään erityisesti digipedagogiikassa ja uudenlaisissa tavoissa toteuttaa opetusta turvallisesti. Pakon edessä tapahtunut ammatillisen kehittymisen vaatimus on herättänyt monenlaisia tunteita. Alun hämmennyksen ja kenties ärtymyksenkin jälkeen useimmat opettajat tarttuivat toimeen innostuneesti ja kehittivät mitä upeampia tapoja opettaa liikuntaa etänä. Näistä tavoista saamme lukea esimerkkejä tästä lehdestä.

Osa opettajista saattoi kuitenkin kokea voimakkaita negatiivisia tunteita, joista irti päästäminen on ollut vaikeaa. Tunteet saattoivat liittyä käytettävissä olevaan teknologiaan, omaan osaamiseen tai sen puuttumiseen, työnantajan ohjeistuksiin tai johonkin muuhun opetukseen vaikuttavaan asiaan. Liialliset negatiiviset tunteet valitettavasti lamaavat paitsi kykyä omaksua uusia asioita, myös kykyä luovaan ajatteluun.

Jos havaitset, että sinulla edelleen on voimakkaita negatiivisia tunteita olemassa olevaa tilannetta ja uudenlaisia työtapoja kohtaan, voisi olla hyvä yrittää analysoida, mistä tunteet johtuvat. Syiden selvittäminen voisi auttaa hyväksymään “uusi normaali” ja vapauttaa luovuutta ottamaan ns. ilo irti esimerkiksi teknologian suomista mahdollisuuksista liikunnan ja terveystiedon opetuksessa.

Apua ilon aiheiden löytämiseen voit saada osallistumalla erilaisiin liittomme järjestämiin etäkoulutuksiin ja etäkahvitilaisuuksiin sekä lähitoteutuksena järjestettäviin miniopintopäiviin. Tästäkin lehdestä löydät monia kouluttautumisen ja kollegoiden tapaamisen mahdollisuuksia.

Mukavia lukuhetkiä lehden parissa!

Terhi Huovinen