LIITO 1/22: Melukuormitus liikunnanopettajan työssä on riski terveydelle

Teksti: Anniina Lavikainen

Kuuloaistilla on monta tärkeää tehtävää. Sen avulla olemme vuorovaikutuksessa toistemme kanssa ja luomme yhteyttä toisiimme. Kuuloa tarvitaan kommunikoimisessa: sekä puhutun kielen oppimiseen että oman puheen säätelemiseen. Kuulon avulla vastaanotamme tietoa myös puheen sävystä ja painotuksista. Kuulolla on kuitenkin myös muita tehtäviä. Kuulon avulla ihminen saa tietoa ympäristöstään ja mahdollisista hälytys- ja merkkiäänistä. Suuntakuulon avulla tunnistetaan, mistä ääni tulee ja minkälaisessa tilassa ollaan. Kuulo toimii myös erilaisten musiikin ja luonnon miellyttävien ja epämiellyttävien äänien vastaanottajana. Miellyttävät äänet voivat rentouttaa, kun taas epämiellyttävät äänet voivat nostaa pintaan ahdistuksen.

Kuulonalenemat voivat johtua monesta eri syystä. Yleisimmät syyt ovat ikääntyminen ja melulle altistutuminen. Ikään liittyvää sisäkorvaperäistä kuulonalenemaa ei nykytiedon valossa pystytä parantamaan. Kuuloa voi kuitenkin kuntouttaa kuulokojeilla ja sisäkorvaistutteilla. Melusta johtuvia kuulonalenemia on mahdollista estää suojelemalla kuuloa liialliselta melulta. Meluvammassa sisäkorvan herkät aistinsolut vaurioituvat melun takia, jolloin puheesta selvän saaminen vaikeutuu. Osa ihmisistä on perimältään alttiimpia melusta johtuvalle kuulonalenemalle. Melulle altistuminen nuorena voi pahentaa myös iän myötä tulevaa kuulonalenemaa.

Sisäkorvaperäisen kuulonaleneman ensimmäisiä oireita on puheesta selvän saamisen vaikeutuminen erityisesti taustahälyssä. Ihminen joutuu pinnistelemään aiempaa enemmän saadakseen puheesta selvää. Hän voi vahvistaa puheesta selvän saamista esimerkiksi lukemalla puheen äänteitä huulioluvun avulla. Meluvamma näkyy ensimmäisenä korkeilla taajuuksilla, jolloin vaikeutuu erityisesti konsonanttien k, t, p, s ja h erottaminen. Tällöin henkilö voi tunnistaa sanat väärin. Vaikeudet sanojen tunnistamisessa tuovat vaikeuksia vuorovaikutustilanteisiin ja sosiaalisiin suhteisiin.

Meluvammoja aiheuttaa altistuminen sekä lyhytaikaiselle yli 135-137 dB impulssimelulle että pitkäaikaiselle yli 80-85 dB tasaiselle melulle. Meluasetuksessa (2006) on määritelty desibeliarvot ja -ajat, joiden ylittämisen jälkeen riski kuulon vaurioitumiselle ja tarve kuulon suojaamiselle työpaikalla kasvaa. Asetusta sovelletaan työhön, jossa sovelletaan työturvallisuuslakia ja jossa työntekijät altistuvat tai saattavat altistua työssä melulle. Vaikka asetuksessa on määritelty desibeliarvot, joiden on tilastollisesti todettu altistavan meluvammalle, tulee aina huomioida ihmisten erot melulle altistumisen suhteen. Osa ihmisistä on alttiimpia melun aiheuttamalle kuulovammalle ja kuulo voi vaurioitua jo alemmilla äänentasoilla.

Ammattiperäisä meluvammoja todetaan eniten mm. sotilastyössä, eri teollisuuden aloilla ja rakentamisessa. Kuitenkin myös varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opettajilla on kokemuksia melun työssä aiheuttamasta kuormituksesta kuulolle ja muulle hyvinvoinnille. Melu aiheuttaa kuulonalenemisen lisäksi myös tinnitusta sekä psykologista stressiä, jotka pitkittyessään voivat tuoda merkittävää uhkaa jaksamiselle. Vaikea tinnitus on pahimmillaan jatkuvaa ja vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn.

Meluvammojen synnyssä vaikuttaa kokonaismelualtistus, eli sekä työssä että vapaa-ajalla melulle altistuminen. Työnantajalla on velvollisuus arvioida melun ilmenemistä työpaikalla. Työnantajan velvollisuus on selvittää työpaikan melulähteet. Jos meluasetuksessa määritellyt desibeliarvot ylittyvät melumittauksessa, tulee työnantajan suojata työntekijän kuuloa liialliselta melulta. Päivittäisen melualtistuksen raja-arvoksi on meluasetuksessa säädelty 87 dB. Työnantajalla on useampi keino työntekijöiden kuulon suojaamiseen työpaikalla. Ensisijaisesti työnantajan tulee selvittää, voidaanko työpaikalla estää melun syntyminen ja voidaanko melun etenemistä estää. Lisäksi tulee selvittää, miten työtilojen akustoinnilla voidaan vähentää melua. Jos näillä keinoilla ei saada melua riittävästi vähennettyä, tulee työnantajan hankkia työntekijälle henkilökohtaiset kuulosuojaimet sekä rajoittaa työpäivän aikana melussa vietettyä aikaa.

Liikunnanopettajan työssä melulle altistumiseen vaikuttavat monet eri tekijät. Suomessa on paljon vanhoja koulurakennuksia, joissa liikuntaan tarkoitetuissa tiloissa on huono akustiikka. Samanaikaisesti opetettavien oppilasryhmien koot ovat kasvaneet. Mitä enemmän ryhmässä on oppilaita, sitä enemmän heidän puheesta ja muusta toiminnastaan syntyy ääntä ja melua. Itse liikunnan harrastaminen ja siinä käytetyt välineet tuottavat myös melua ja meteliä, joka vaihtelee harrastettavan lajin mukaan. Liikunnanopettajat altistuvat myös säännöllisesti kovemmalle melulle, koska monessa liikuntalajissa käytetään erotuomarin pilliä pelin aikana. Pilli voi tuottaa epämiellyttäviä tuntemuksia ja kovaa melua erityisesti sen puhaltajalle sekä heti läheisyydessä oleville. Myös erotuomareita edustava liitto on tuonut esiin pillien tuoman melun rasituksen kuulolle.

Tukea liikunnanopettajan melualtistuksen selvittämiseen saa sekä työsuojelusta että työterveyshuollosta. Työterveyshuolto voi selvittää työntekijän kuulon tilannetta ja seurata siinä tapahtuvia muutoksia. Työterveyshuolto voi olla mukana myös arvioimassa työympäristöön tarvittavia muutostoimia, tarvittaessa yhdessä työsuojelun kanssa. Työsuojelun tehtävänä on pitää yhteyttä työnantajaan ja varmistaa, että työnantaja tekee arviot melualtistuksesta työpaikalla sekä tarvittavat toimenpiteet melun vähentämiseksi. Melumittauksiin tulee käyttää alan ammattilaisia.

On tärkeää, että jatkossa tunnistettaisiin paremmin liikunnanopettajien melulle altistuminen ja mitkä eri tekijät altistusta lisäävät ja millä tekijöillä altistumisesta voidaan vähentää. Yksi keskeinen keino melun hallintaan on koulun liikuntatilojen parantaminen akustiikan osalta. Hyvin akustoidussa tilassa eri äänet eivät kaiu samalla tavalla kuin tilassa, jossa on huono akustiikka. Erilaiset äänet kulkevat myös tasaisemmin hyvin akustoidussa tilassa. Sellaisessa tilassa on myös helpompi saada puheesta selvää. Tilojen akustiseen parantamiseen kannattaa panostaa, koska hyvästä akustiikasta hyötyvät kaikki tilaa käyttävät henkilöt. Eri puolella Suomea on akustiikkaan perehtyneitä yrityksiä, jotka tarjoavat konsultaatioapua tilojen korjaamisesta ja rakentamista ajatellen. Tilojen akustiikkaa parannettaessa on hyvä tehdä aluksi tilaan liittyvä käyttäjäkartoitus, jolla tunnistetaan tilan eri käyttäjien tarpeet. Näin ne osataan ottaa huomioon akustiikan suunnittelussa ja akustiikkaa parantavissa toimenpiteissä.

Lisäksi liikunnanopettajille tulee tarjota mahdollisuus yksilöllisiin kuulosuojaimiin, joiden avulla on mahdollista torjua mm. pillien aiheuttamia kovia melupiikkejä. Työterveyshuolto voi tehdä yhteistyötä kuuloalan toimijoiden kanssa, kun selvitetään, minkälaiset kuulonsuojaimet ovat kullekin työntekijälle yksilöllisiin tarpeisiin sopivat.

Kirjoittaja Anniina Lavikainen toimii kehittämispäällikkönä Kuuloliitossa. Kuuloliitto on sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on kuulovammaiselle esteetön ja saavutettava yhteiskunta. Liitto tekee myös työtä kuulovammojen ennaltaehkäisemiseksi ja kuulon suojaamiseksi eri elämänvaiheissa.

Lähteet:

Kuuloliitto (2022)

Työterveyslaitos (2022)

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta. 

Havahduin kuulonsuojaukseen liian myöhään

Teksti: Heidi Rautajoki

Olen 13 vuoden liikunnanopettajan työni aikana kokenut, että melutaso tunneilla on kasvanut. Ryhmäkoot ovat nyt suuremmat, oppilaat rauhattomampia ja sen myötä sekä korkea yleinen melutaso, että melupiikit pillin tai innostuneiden oppilaiden huutojen ja kiljahtelujen myötä ovat lisääntyneet. Havahduin jokin aika sitten, että en enää meinaa kuulla mitä ihmiset sanovat. Joudun kääntämään korvani puhujaan päin ja pyytämään heitä usein toistamaan sanomansa. Minulle lienee syntynyt jonkinasteinen kuulovaurio.

Viime keväänä toisten hyvinvoinnista mahtavan kiinnostunut eläköitynyt jäsenemme otti yhteyttä Liitoon ja pyysi, että kiinnitämme huomiota jäsenistön kuulonsuojaukseen opastamiseen. Siitä heräsi idea tälle jutulle. Kuinka moni meistä suojaa kuuloaan arjen työssään: ei käytä pilliä, käyttää sitä kevyesti tai on hankkinut käsipillin, miettii pedagogisia keinoja melutason hallitsemiseen, vaatii työnantajalta toimenpiteitä ja hankkii tarvittaessa kuulosuojaimet jos liikuntapaikan olosuhteet aiheuttavat kuormittavaa tai kuuloa vahingoittavaa melua? Itse havahduin asiaan aivan liian myöhään, vasta kun vaurio oli jo tapahtunut. Harmillista, sillä kuulohan ei tule koskaan palautumaan ja etukäteen vaurion olisi voinut estää.

Toimi ja varmista kuulosi säilyminen

Tänä talvena selvitin kuinka kuulotutkimukseen pääsyn ja henkilökohtaisten oman korvan mukaan valettujen kuulosuojainten hankinnan prosessi etenee. Se ei ollutkaan ihan yksinkertaista. Työterveyshuollon ensivastaus Helsingissä oli, että liikunnanopettajalle ei kuulu henkilökohtaiset kuulosuojaimet. Vain teknisen työn ja musiikinopettajille ne automaattisesti kuuluu.  Minä ja Helsingin työsuojeluvaltuutettu olimme molemmat tyrmistyneitä vastauksesta. Jokaisella on lain mukaan työssään oikeus kuulon suojaamiseen tarvittaessa.

Kyseisisten ainejärjestöjen liitoista ei selvinnyt, miten tällainen yleisoikeutus näille opettajaryhmille oli saatu. Sellainen kuuluisi mielestäni myös liikunnanopettajille. Selvitystyö jatkuu ja tavoitteenamme on saada myös liikunnanopettajalle vastaava yleisvaltuutus, mutta toistaiseksi kukin liikunnanopettaja joutuu käymään oman työnsä ja koulunsa osalta prosessin ja siihen mahdollisesti liittyvät taistelut itse. Tässä toimintaohjeet kuulosuojaimien hankkimiseksi:

1)     Ota yhteys kuntasi työsuojeluvaltuutettuun ja kerro äänikuormituksen huolestasi ja mahdollisista oireistasi. Hänen tehtävänsä on järjestää tarvittavat selvitykset asiassa. Minun kohdallani valtuutettu kävi seuraamassa yhden opettamani liikuntatunnin sisällä salissa, arvioi aistinvaraisesti tilanteen ja totesi kuormituksen olevan todellinen. Mittauksia on teknisesti myös mahdollista tehdä, mutta ne on monimutkaisia ja kalliita.

2)     Puhu rehtorille, sillä tarvitset hänen päätöksen ja rahoituksen suojainten hankkimiseen.

3)     Ota yhteys työterveyshuoltoon ja kerro, että rehtori ja työsuojeluvaltuutettu ovat todenneet kuulosuojauksen tarpeelliseksi ja rehtori maksaa viulut. Työterveyslääkäri arvioi vielä kuulonsuojaustarpeen sinun tapauksessasi. Jos hän toteaa tarpeen, kirjoittaa hän lähetteen kuulosuojainten tekijälle

4)     Hoida itse teettäminen ja toimita lasku rehtorille.

Erinomaista kevättalven jatkoa ja turvallisia oppitunteja teille kaikille! Kuulemisiin!

Kirjoittaja Heidi Rautajoki, liikunnan ja terveystiedon opettaja, LIITO ry hallituksen jäsen, työhyvinvointi- ja edunvalvonta toimikunnan puheenjohtaja.

Kuva: Saimi Airaksinen